Kemiallinen kastraatio

Camulle laitettiin hormonikapseli yli 2 kk sitten. Kuuden viikon kuluessa piti jotain tapahtua, siis jonkinlaista rauhoittumista narttujen suhteen, pallien kutistumista ja ruokahalun lisääntymistä, mutta mitään muutosta en ole huomannut. En siis ainakaan tällä kokemuksella aio kastroida poikaa. Ja ehkä vielä joskus saan sen nartun jolla voisin teettää pentuja Camun kanssa...

Joululahja

Koirat sai joulupukilta riepoteltavan jäniksen ja Nadi tykkää siitä niin että välillä nukahtaa se suussa. Sitten kun se huomaa että jänö on ollut suussa vartin verran niin suu on kuivunut kiinni leluun ja kieli täynnä karvoja.

Nadin käytös on jotenkin muuttunut vanhemmiten. Sille on tullut kummallisia metkuja; ihan kuin olisi palannut takaisin pentuaikoihin. Tai ehkä se onkin sitä että pentuna Nadi oli niin arka ettei uskaltanut tehdä mitään joten ottaa nyt takaisin kaikki metkut mitkä jäi silloin tekemättä.

Karvat pois

Kaikkien kolmen koiran turkin, korvien ja kynsien hoitoon menee uskomattoman paljon aikaa ja koska oman terveyden kanssa on viime aikoina ollut ongelmia, niin päätin ajaa yhdeltä koiralta karvat pois. "Uhriksi" joutui Sera joka on aiemminkin ollut vastaavassa mallissa. Yllättävän vähän turkin poisto häiritsi koiraa ja oikeastaan vain hännän päähän jätetty tupsu kutittaa välillä selkää =)

Lähes voitonriemua

Tänään Nadin kanssa agilitykisoissa osallistuttiin kahteen lähtöön ja molemmissa oli koirakoita 40, joten paineet oli aikamoisen kovat. Lisäksi jouduttiin lähtemään molemmissa ensimmäisenä joka sekin lisäsi jännitystä, mutta voi ihmettä mikä päivä: eka radasta suoriduttiin täysin ilman virheitä ja hyppyradasta saatiin kepeille menosta yksi virhe, jota omasta mielestäni ei olisi kuulunut tulla koska Nadi ei ohittanut ensimmäistä keppiä. Mutta tuomarihan on aina oikeassa...
Nollaradasta jäi kuitenkin tulematta kultaa ja kunniaa koska aikavirhe oli 0,52 sekuntia !!! Niin lähellä oli tavoitteen saavuttaminen, joten melkein on voittajaolo =)
Sain uutta intoa kisaamiseen joten eiköhän vielä jatketa tätä harrastusta.
Kuvia kisoista ei valitettavasti ole, koska jälleen kerran en muistanut ottaa kameraa mukaan.

Mietteitä koiraharrastuksista

Eilen ollessani Tampereen näyttelyssä olisi niin kovasti tehnyt mieli viedä omaakin koiraa kehässä mutta toisaalta kun rupesin miettimään sitä pitkän turkin jatkuvaa hoitamista ja varjelua niin näyttelyinto laantui hieman. Ehkä kuitenkin on terveellisempää itselle ja koiralle jokin liikunnallisempi harrastus kuten agility. Myös koiratanssi voisi olla hauskaa mutta naurattaa pelkkä ajatuskin siitä kun isovillakoira yrittää mennä tanssillisen sujuvasti minun jalkojen välistä. Se väli kun on aika matalalla näin 160 senttisellä ihmisellä ja jos koirana on Sera niin ongelmia voi tulla leveydenkin kanssa...
Tytär edelleen haluaisi pientä koiraa ja semmoisen kanssa tanssi voisikin olla hauskaa. Olen katsellut nakuja kiinanharjakoiranarttuja mutta niitäpä onkin erityisen vähän ja parhaimmat varataan ilmeisesti jo hyvissä ajoin.
Agilityn harrastaminen onnistuu kilpailutasolla vain Nadin kanssa mutta Nadissa on alkanut ajoittain näkymään pieniä vanhuuden merkkejä. Jouduin viime treeneissä oikein houkuttelemaan sen ensimmäiselle esteelle kun mentiin kolmatta kertaa treenirataa. Ei ole koskaan ennen semmoista tapahtunut mutta ehkä se pian 8 vuoden ikä painaa jo vähän.
Camun pentumaisuus ei ole tämän neljän vuoden aikana vielä yhtään haihtunut ja sen pysyminen vähänkään pidemmällä agilityradalla on todella haasteellista. Jos vaan ympärillä on muita koiria niin niiden leikkiinkutsu on paljon hauskempaa. Olenkin alkanut ihan tosissaan miettimään pojan leikkauttamista, jospa se siitä rauhoittuisi hieman ;)

KESÄLOMALLA

Käväisin Oulun KV näyttelyssä 16.7. ja siellä oli iloiseksi yllätykseksi meidän Seran pentu Nerian Dewi. Poika kilpaili vielä nuorten luokassa koska on vasta 9 kk mutta mikä upea turkki koiralla olikaan ! Ja hienot arvostelut poika saikin, tuomari tykkäsi niin paljon että tuloksena serti ja vara-cacib =) Kuulin että tämä on pentueen ainoa koira joka on näyttelyturkissa joten toivonkin että omistajat Paula ja Jarmo Kyllönen jaksaisivat vielä pitää turkin näyttelykuntoisena.

Tuloksista kävin lukemassa että Lore oli seuraavana päivänä VSP !!!

Itseäni näyttelykärpänen puri taas mutta kai se on vaan haaveiltava siitä narttupennusta vielä muutama vuosi...

Tämä kuva oli otettava koska nyörivillakoiria on niin vähän. Kuvassa on luullakseni Mermarittan Camboy Coffee.

Tässä paras-uros kisa jonka voitto meni valio-luokan koiralle.

Korvaongelmia

Nadi alkoi sunnuntai-itana yhtäkkiä ravistelemaan korvia taukoamatta. Puhdistin niitä mutta se ei auttanut ja koira kulki pää vinossa silloin kun ei ravistellut. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja saatiin aika sinne klo 22. Eläinlääkärissä oli kova ruuhka ja lopulta Nadi pääsi hoidettavaksi klo 23.30. Korvissa ei nopeasti katsottuna näyttänyt olevan mitään vikaa mutta siellä kuulosti olevan nestettä ja syvemmällä näkyi jotain tukkeumaa.

Lääkäri antoi Nadille rauhoittavaa ja koira nukahti viidessä minuutissa. Aina kun joku koiristani rauhoitetaan niin tulee pelko ettei se herääkään. Koira ehti nukkua 15 min ennenkuin lääkäri tuli hakemaan sen toimenpiteeseen ja siitä alkoikin sitten pitkällinen odotus. Tunnin päästä lääkäri tuli kertomaan että korvassa syvällä oli karvapallo (siis niin syvällä ettei sitä olisi saanut pois kun rauhoituksessa) ja se poistettiin. Korva myös huuhdeltiin ja sen jälkeen näkyi että tärykalvo oli reunasta vähän rikki. Korvanäytteessä näkyi bakteeri- ja hiivatulehdus. Myös toinen korva huuhdeltiin samalla ja kaiken tämän jälkeen päästiin lähtemään kotiin klo 1.30.

Lääkityksenä nyt antibiootti Synulox, hiivalääke Nizoral ja tulehduskipulääke Loxicom. Korvaa pitää huuhdella joka toinen päivä keittosuolaliuoksella ja koska tärykalvo on rikki niin mitään muuta puhdistusainetta ei saa käyttää.

Tällä hetkellä Nadi edelleen ravistelee päätään mutta harvemmin ja korvasta valuu kokoajan jotain mönjää. Toivottavasti lääkitykset alkaa pian auttamaan !!

Tässä Nadi makaa nukutettuna eläinlääkärin lattialla